Mönkkäri
Olemme hankkineet (lue: mieheni) uuden lelun eli mönkijän. En tiedä oikein onko se isännän vai lasten lelu. Mutta kuitenkin. Talon takapihalle kolattiin rata mönkijän ajelua varten. Pelto on sen verran möykkyinen ettei lapset pysty ajamaan siinä yksin, vaan isän kanssa. Rata on osittain kaupungin mailla. Tuohon ehkä jonain päivänä rakentaa joku. Kuten kuvista näkee ollaan me saatu jo monta uutta naapuria (emme ole enää yksin orpoina pellon keskellä).
Taloakin näkyy hieman takaterassin puolelta. Tarkoituksena olisi joskus laittaa terassi umpeen, sen verran tuulinen on meidän peltoaukea että tukka lähtee päästä! Ehkä kun saadaan ympärille lisää asutusta ja puustoa, vähenee tuulikin. Osittain tontin rajalle pitäisi tulla kuusiaitaa (tuija-aita ajatuksesta olemme luopuneet) sekin auttaa tuuleen.
Mies on laittanut takaterassin puolella julkisivu panelia, tehnyt räystäänalusia ja nurkkalautoja. Rännitkin näkyvät viimeisissä kuvissa. Niin ja ihanaa kun saatiin vihdoin se turkoosi tuulensuojalevy piiloon!
Älkää pelätkö, ei se ole vauva! Tyttärellä on nukke mönkkärin kyydissä!
Näissä kuvissa näkyy ne punaiset kourut…
Näyttää niin hauskalta menolta!!! 😀
Kiitos! Sitä se kyllä onkin! 🙂 Nyt kun itsekin on päässyt ajelemaan! Piti vaan odottaa että mies opettaa miten mönkkärin saa käyntiin! 🙂